Talouden sopeuttamisohjelma

Kysymys-vastaus/kommenttipalsta

Kaupungin nettisivuille avataan elokuussa viikolla 33 kysymys-vastaus/kommenttipalsta, jonne kuntalaiset voivat jättää kysymyksiä koskien kaupungin palveluja ja talouden sopeuttamisohjelmaa tai esittää ideoita ja vinkkejä kaupungin palvelujen tuottamiseen liittyen.

Kysymyksiin vastataan kaupungin johtavien viranhaltijoiden toimesta ja sekä kysymykset että vastaukset julkaistaan tällä sivulla.

Kysymyksiin pyritään vastaamaan kahden seuraavan arkipäivän aikana, mutta joskus voi tulla myös hieman pidempiä vastausaikoja. Kaikkiin henkilönimillä jätettyihin kysymyksiin vastataan ja ne sekä vastaukset ryhmitellään aihealueittain lukemisen helpottamiseksi.

Kaupunginjohtaja

Kysymys/idea:

Kommentti: MInusta on järjetöntä lähteä rakentamaan koulukampusta tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Ensin pitäisi laittaa talous kuntoon ja vasta sitten ottaa lainaa. On mieletöntä säästää ja säästää ja samalla ison velkataakan rinnalle ottaa uutta lainaa. Kouluverkko selkiytyy, kun Isokylä lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Särkelään ja Hillatielle. Näin voidaan mennä vielä muutama vuosi ja näistä tulevat kustannukset kestetään. Samalla käy selvemmäksi se, millainen lisärakennus Hillatielle tarvitaan. Kun ollaan uutta rakentamassa, pitää muistaa, että entisistäkin rakennuksista tulee kustannuksia. Ei niitä voi kylmilleen heittää eikä kaikkia varmaan saada heti myytyä, jos ollenkaan. - Olenko ymmärtänyt oikein, jos sanon, että Te arvoisa kaupunginjohtaja olette samoilla linjoilla?  (kysymys tullut 31.8.2019)

Vastaus:

Koulukampuksen rakentaminen on osa Kemijärven kouluverkko -suunnitelmaa.

Meillä on nyt kolme koulua. Tällä hetkellä oppilaat eivät mahdu nykyiseen Hillatien koululle ilman tuota laajennusta. Jokaisen koulurakennuksen vuosittainen ylläpito on todella kallista, ja vaativat lähiaikoina merkittäviä peruskorjauksia. Tämän vuoksi tarpeettomista kouluista on haluttu luopua.

Oppilasmäärä tulee alenemaan tulevaisuudessa niin paljon, että kaikki mahtuvat yhteen kouluun.

Valtuusto on tehnyt päätöksen, että oppilaat keskitetään yhteen kouluun jatkossa. Tämä keskittäminen on hyvä ratkaisu, koska se säästää kustannuksia, saadaan oppilaat yhteen kouluun ja opettajien käyttö tehostuu.  Joudumme ottamaan lainaa laajennuksen tekemiseen, mutta samalla saadaan merkittäviä kustannussäästöjä, eikä kaupungin tarvitse peruskorjata nykyisiä kouluja, joka on erittäin kallista.

Laajennuksessa pyritään huomioimaan tuleva tilantarve.  Suunnittelussa pyritään siihen, että tilat ovat monikäyttöisiä erilaisiin toimintoihin, ja sitä kautta saataisiin tilojen käyttöaste korkeaksi. (3.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Kemijärvellä on tuloveroprosentti on tällä hetkellä melko korkea. Mahdollisesti jopa niin korkea, että se työmahdollisuuksien lisäksi rajoittaa paikkakunnalle muuttoa.
Vero varalaskelman mukaan tuloverossakin on maksimiin matkaa vielä ja maksimiin verrattuna "tarjolla" olisi noin miljoona euroa.
Kiinteistöveroissa verovaralaskelmassa olisi sen sijaan liikkumavaraa ja ero maksimiin noin 500 000 euroa.
Tämäkin aihe olisi hyvä keskustella kansalaistilaisuuksissa jotka tulee järjestää. (8.9.2019)

Vastaus:

Verotus on yksi merkittävä kaupungin tulolähde. Veroprosenttimme on 21,50, ja se on korkealla tasolla, mutta ei poikkeuksellisen korkea..
Kiinteistöveron osalta liikkumatilaa on hieman enemmän. (11.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Varsin huolestuttavaa on kaupungin rahavirta. Yhtä huolestuttavaa on kumulatiivisen poistoilla vähennetyn vuosikatteen kehitys.

Tiedetään, että vuosikatteen tulisi olla suurempi kuin nettoinvestoinnit, koska jos ei ole, niin kunta velkaantuu tai myy omaisuuttaan. Vuoden 2018 rahoituslaskelmassa (Laesterän esittämä) nettoinvestoinnit olivat - 827 tuhatta euroa ja luvussa oli mukana investointihyödykkeiden myyntituloja 2,3 miljoonaa. Onko nuo myyntitulot todella syntyneet vai aikomus.Jos ei ole niin rahoituslaskelma on pahasta pielessä.
Joka tapauksessa poistoilla vähennetty vuosikate on surkea ja edellyttää. Lisäksi on huomattava, että lainan otto ei ole kunnalle tuloa.
Olisi hyvä, jos valtuutetuille tavalla tai toisella väännettäisiin rahatalouden oikea merkitys selväksi. Keskusteltu kuntataloudesta on liian paljon alijäämäisen tuloksen kimpussa olemista. Varsinainen ongelma on tietysti vuosikatteen yläpuolella, mutta todellinen tuska on sen alapuolella rahoituslaskelmassa.
Toivottavasti investoinnit on sovitettu talousarviovaiheessa käyttötalousmenoihin, ja niin, että  investointien rahoituksen yhteydessä olisi eri vaihtoehtoiset rahoitusmallit esillä. (8.9.2019)

Vastaus:

Myyntitulo on tullut Puistolan ja Ainola kodin myynnistä Attendolle, ja on siten toteutunut.
Lainanotto ei ole kunnan tuloa, se on ihan totta, mutta lainaa on pakko ottaa, jotta pystymme hoitamaan velvoitteemme. Kun kaupungin talous on ylijäämäinen, niin kuin sen pitäisi olla, niin yksi päätavoitteista on pienentää kaupungin ja konsernin velkamäärää.
Valtuutetuille on pidetty useita talouteen liittyviä tilaisuuksia ja iltakouluja, joissa näitä asioita on tuotu esille. Niitä tullaan edelleen jatkamaan.
Valmistelussa pyritään siihen, että erilaisia vaihtoehtoja on tuotu esille. (11.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Kaupungin yksi keskeinen ongelma on toimintakate. Keskitytäänkö tässä tervehdyttämisohjelmassa  toimintakatteen tekijöistä vain toiseen - toimintamenoihin. Ajatellaan, että mitä suurempi toimintakate on, sitä enemmän kunnan on saatava kuluja ala, koska toimintaa rahoittavia tuloja on joka vuosi käytössä vähemmän. Vaarana on, että menoja karsimalla myös tulot vähenevät.

Onko olemassa suunnittelunosaa, joka keskittyy tulojen lisäämiseen. Ohjelmatoteutuksen mukaan piti yleisötilaisuuksia tervehdyttämisaiheesta olla. Ne tilaisuudet olisi hyvä teemoittaa, jolloin tulojen lisääminen esim. palveluhintoja korottamalla olisi keskusteluaihe. Mihin ollaan valmiita. (8.9.2019)

Vastaus:

Talouden sopeuttaminen koskettaa niin toimintamenoja kuin –tuottojakin.
Pyrimme siihen, että menojen karsiminen säästää kaupungin kustannuksia, vaikka tulojakin voitaisiin hieman menettää. Nettovaikutuksen pitää olla positiivinen.
Ei ole erikseen osaa, jossa keskityttäisiin tulojen kasvattamiseen. Ne ovat osana talouden sopeuttamisen kokonaissuunnitelmaa. Tilaisuuksia tullaan syksyn aikana järjestämään. (11.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Yksi jos toinen on ihmetellyt, mikä tuo tekninen puoli on. Onko se osa kaupunkia vai erillinen tulosvastuullinen osasto? Miksi se perii vuokraa esimerkiksi kouluilta? Ja kun koulu on lakkautettu, niin oviin vaihdetaan lukot, ettei pääse edes vapaasti hakemaan tarvikkeita uuden koulupaikan käyttöön. Kuinka paljon tämän takia onkaan mennyt koulutyössä tarvittuja tavaroita ja materiaaleja hukkaan! Miksi tekninen puoli ei ole edes osallistunut muuttotavaroiden siirtämiseen? Turhaa kuluja on näistäkin tullut. Siis onko tekninen osasto oma yksikkönsä kaupungin taloudessa? Eikö se olisi jo aikoja sitten pitänyt ulkoistaa? (10.9.2019)

Vastaus:

Tekniset palvelut on osa kaupungin organisaatiota. Se perii vastuualueilta sisäistä vuokraa, millä teknisen pitäisi pystyä hoitamaan kiinteistöjen ylläpidon, korot ja lainan lyhennykset. Koulut ovat osa kaupungin kiinteistömassaa, ja aiheuttaa samalla tavoin kuluja kuin mikä tahansa muu kiinteistö. (11.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Kemijärven kaupungin yleishallinnon ja muut palvelut nettomeno yksikköhinnalla mitattuna on 634 euroa/asukas ja rahankulutus viiteryhmään verrattuna vajaa +500 t€.

Sosiaalitoimen ero viiteryhmään on huimat +6,0 miljoonaa. Terveydenhuollon ero viiteryhmään on +5,8 miljoonaa ja koko perusturvan +11,8 miljoonaa.

Koko kaupungin nettomeno/asukas on selvityksessä 7 710 euroa ja viiteryhmään verrattuna n. 12 miljoonaa.
Perusturvan tarvevakioitujen menojen eron mukaan ero on +7,5 miljoonaa ( 7 400 asukkaan mukaan).

Nämä ovat käsittämättömän isoja lukuja ja muutos on saatavilla vain tarkalla ja ennakkoluulottomalla työllä. Jostakinhan tuo tarvevakioitu luku tulee.

Ohjausryhmässä tuo vertaileva rinnakkain asettelu toteutuneen ja tarvevakioidun välillä tulisi suorittaa.

Jos perusturvan nettomeno saadaan tippumaan 10 %, niin ero tarvevakioituun on enää -490 ja ero tarpeesta -3 655 600. Olisi säästetty noin 4,1 miljoonaa. (8.9.2019)

Vastaus:

Oikein hyvä havainto.

juuri tätä työtä ollaan nyt sopeuttamisen osalta tekemässä. Erot on suuret, ja nyt selvitetään mistä ero johtuu ja mitä sille voitaisiin tehdä. Tämä selvitys tulee osana Perlaconin selvitystä. (Atte Rantanen 16.9.2019)

---

Kysymys/idea:
Valtioriippuvuus on huolestuttavaa. Valtionosuuden määrän suhde kunnallisverotuottoon on vääristynyt. Yhteisöverotuotto kasvaa, jos kasvaa, tilanteessa liian hitaasti.

Yhteisöveron tuotto ei kaipaa selitystä, mutta sen lisäämiseksi olisi hyvä käynnistää kasvuyritysmetsästys jo nyt eikä odotella BB-kuuta nousevaa.

Tässä yhteydessä olis paikallaan tarkastella uudelleen omapalvelutuotanto, jossa akuankka -rahan käyttäminen laskennassa hankintaperusteena ei lisää millään tavalla verokertymää. Yksityistäminen tuo väistämättä työpaikkoja ja verotuloja. Todennäköisesti myös lisää myös yhteisöverotuottoa. (8.9.2019)

Vastaus:

Kemijärven Kehitys Oy tekee juuri tuota perustyötä tukeakseen yrittämistä ja huokutellakseen alueelle uusia yrityksiä. Boreal Bioref on suuri hanke, mutta olemme jo vuosia todenneet, että emme jää odottamaan sitä, vaan jatkamme normaalia elinkeinojen kehittämistoimintaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä ekopuisto -hanke.
Kaupunki yksityistää sellaisia palveluja, jotka on järkevä ulkoistaa. Yrittäjyys on oiva tapa tuottaa palveluja, ja se työllistää.
(Atte Rantanen 16.9.2019)

 

Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut

Kysymys/Idea:

Ihmetyttää, että tällaisessa taloustilanteessa on Hillatiellä ja Isokylällä pieniä luokkia. Isokylällä on yhdeksän oppilaan luokka! Hillatiellä on pieni seiskaluokkia. Tuntuu, että koulupuolella rahaa riittää. Eikö kukaan puutu näihin? Eikö Isokylällä olisi voitu muodostaa yhdysluokka? Kyse ei ole yksistään taloudellisista näkökulmista vaan myös työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta. Särkelässä on kuulemma 22 oppilaan viitosluokka ja viime vuonna kuutosia oli samassa luokassa 21. Toiset säästävät, toiset elävät leveälti. Luulisi, että JOHTAVA rehtori toimisi tasapuolisuuden ja talouden tasapainottamisen nimessä, mutta ei! (31.8.2019)

Yhdysluokat käyttöön! Nyt on jopa alle kymmenen oppilaan ryhmiä. Puolet tunneista yhdysluokassa voitaisiin jakaa ja näin säästyy puolen opettajan palkka. (1.9.2019)

Vastaus:

Luokan toiminnan kannalta luokkakoko ei saa olla liian suuri eikä liian pieni. Vaihtelevat luokkakoot ovat olleet haaste perusopetuksessa, kun kouluja on useita ja lapsimäärä kaupungin eri puolilla vaihtelee suurestikin vuosittain. Vähäisestä lapsimäärästä ei välttämättä riitä kolmelle koululle riittävän kokoisia luokkia. Tämän vuoksi kouluverkkopäätös olisi ollut hyvä tehdä jo vuosia sitten. Tällä hetkellä alaluokkien keskimääräinen luokkakoko on kaupungissa 16,4. Isokylällä luku on 13,5, Särkelässä 18,3 ja Hillatiellä 17,3. Pienet syksyllä aloittavat ryhmäkoot aiheuttavat aina pohdinnan mahdollisuudesta järjestää yhdysluokkia. Yhdysluokka on mahdollista, jos on kaksi peräkkäistä pientä ikäluokkaa.  Usein ongelmana on kuitenkin se, että seuraavalla luokka-asteella on iso ryhmä ja tämä estää yhdysluokan muodostamisen. Lisäksi tänä päivänä yksittäisten oppilaiden henkilökohtaisen tuen tarve on useissa pienissäkin ryhmissä niin merkittävä, että siihen on mahdotonta vastata isossa yhdysluokassa ilman lisäresurssia, mikä taas vie säästöt.

Yläluokkalaisten kohdalla oppilaiden tuen tarpeesta johtuen Hillatiellä on jouduttu järjestämään pieniä seiskaluokkia. Vastaavasti nykyisen yhdeksännen luokan kohdalla kolmesta luokasta on yhdistetty kaksi luokkaa. Yläkoulun kohdalla oppilasryhmien keskikoko on kaupungissa 15 oppilasta. Hillatiellä luku on 14,6 ja Isokylällä 15,5. Kouluverkkoratkaisun myötä ryhmien keskikoko nousee jonkin verran.

Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen kustannukset ovat laskeneet usean edellisen vuoden ajan. Tähän ovat vaikuttaneet mm. koulujen lakkauttamiset, tilojen vähentäminen ja tehtävien uudelleenjärjestely. (2.9.2019/Ilpo Tervonen)

---

Kysymys/Idea:

Rahaa säästettäväksi löytyy sieltä, missä menotkin ovat suuret. On tullut kuva, että koulukyyteinä käytetään liian paljon taksikyytejä. Eikö tunnit voisi suunnitella siten, että ne päättyisivät niin, että taksikyydit tulisivat täyteen? Oppilaatkin voisivat odottaa koululla, olisipahan avustajilla/ohjaajilla jotain työtä! (22.8.2019)

Vastaus:

Koulukuljetukset toteutetaan aina mahdollisimman edullisesti. Ensimmäinen vaihtoehto on aina bussikuljetus, mutta jos se ei onnistu, joudutaan käyttämään taksipalveluja. Taksit pyritään saamaan mahdollisimman täyteen, jotta kustannustehokkuus olisi paras mahdollinen. Haasteita koulukuljetuksissa on useita. Suurin niistä on oppilaiden eripituiset koulupäivät. Yläkoululaisella viikkotunteja on esimerkiksi 30 ja ykkösluokkalaisella 20. Tästä johtuen he eivät voi joka päivä kulkea samoissa takseissa, vaikka naapureina asuisivatkin. Jotta kuljetuskustannukset olisivat mahdollisimman pienet, järjestämme oppilaille odotustunteja. Odotustuntien kohdalla koulutuksen järjestäjän tulee muistaa laissa määritelty enimmäisaika koulumatkalle, joka oppilaalla saa olla. Odotustunnit lasketaan kuuluvaksi tähän aikaan. Tästä johtuen usein päivälle voi laittaa vain yhden odotustunnin, aina ei sitäkään, jos koulumatka on pitkä. Oppilaasta riippuen odotustunteja on noin 1-5/oppilas /viikko. Koulunkäynninohjaajien tarve perusopetuksessa on merkittävä ja heidän työaikansa tulee selvästi täyteen ohjauksesta luokassa, valvonnoista, apip-hoidosta sekä valmistelutehtävistä. (26.8.2019 Juha Narkilahti/Ilpo Tervonen)

 

Tekniset palvelut

 Kysymys/idea:

 Nykyinen käytäntö jatkukoon! Eli aurausavustukset entisen käytännön mukaan. Ei vanhat ihmiset ymmärrä tiekunnista puhumattakoon niiden perustamisesta, hönkäsen pöläystä!
 nimimerkki : Maaseudullakin asutaan (1.9.2019)

Vastaus:

Yksityistie laki on muuttunut viime vuoden vaihteessa. Mikä tarkoittaa mm. sitä, että yksityisteille ei saa enää valtionavustusta ellei ole perustettu virallista tiekuntaa. Myöskään kunnat eivät voi antaa mm. aurausavustuksia ellei tiekuntaa ole perustettu. Joskin kunta voi mm. sosiaalisin perustein kuitenkin antaa avustuksia järjestäytymättömille yksityisteille. Kemijärven kaupunki päättää ensi keväänä mahdollisista uusista avustuskäytännöistä.

Yksityistieosakkkaiden edun kannalta on kuitenkin järkevää perustaa virallinen tiekunta.

Tuleva talvikausi mennään Kemijärvellä vanhoilla avustusehdoilla. (3.9.2019/Jukka Kuisma)

 

Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut

Kansalaisopisto

Kysymys/idea:
Kansalaisopistossa joka ryhmän tuntimäärään kymmenen prosentin vähennys. Maantieteellisesti lähellä olevat saman alan ryhmät , esim. 5 km, voidaan yhdistää. (1.9.2019)

Vastaus:

Kansalaisopisto saa valtionavustusta opetustunteihin 57%, joten tuntien vähentäminen vähentää myös valtionavustuksen määrää. Kemijärven osalta opetustunteja on jo suunnittelun yhteydessä vähennetty. Oletettu toteutuma on 13% pienempi edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaikkia ryhmiä ei voi yhdistää tilojen ja ryhmäkoon vuoksi. Toiminnassa on huomioitava tilojen soveltuvuus opetukseen mm. työturvallisuus huomioiden.  (4.9.2019/Heidi Laukkanen)

Uimahalli ja kirjasto

Kysymys/Idea:

Uimahalli ja kirjasto auki viitenä päivänä viikossa. Kahtena päivänä aamusta iltapäivään, jolloin koululaisryhmät voivat vierailla kirjastossa ja koulujen uintivuorot sijoitetaan näille päiville ja aamu-uimareille on kaksi aamua.
Kahtena päivänä auki iltapäivästä iltaan. Viikonlopun aukiolopäivä on lauantai. Kaikkina päivinä työskennellään vain yhdessä vuorossa.  Asiakkaat suunnittelevat vuoronsa aukioloaikojen mukaan. Ja mahdollisuuksia on varmasti tarpeeksi.  (1.9.2019)

Vastaus:

Kiitos ehdotuksesta!

Uimahallin palveluja käyttävät kemijärveläisten lisäksi myös lähikuntien asukkaat. Uimahalli on tärkeä kuntoutuspaikka erityisryhmille, joita on n. 21 ryhmää viikossa. Yksilökuntoutujia käy aamuisin ennen varsinaista aukioloaikaa myös naapuri kunnista. Ohjattujen ryhmien ja koululaisten lisäksi käyttäjissä on paljon omatoimikuntoutujia, joille ei sovellu muut liikuntamuodot. Rajoittamalla aukioloaikoja tulee tarkistettavaksi nykyisen valvonnan ja valvontahenkilökunnan riittävyys, mikäli yhtä aikainen asiakasmäärä lisääntyy lyhyemmän aukioloajan myötä.

Kirjaston henkilökunnan työstä kaksi kolmasosaa on asiakkaalle näkymätöntä työtä. Kirjaston toiminnan kannalta on jo tehty säästöratkaisuja, työntekijöitä ei ole palkattu eläköitymisen ja irtisanoutumisen jälkeen. Kirjaston aukioloaikoja on supistettu hyvinvointilautakunnan päätöksellä; kirjasto on avoinna kerran kuussa 6 päivää, muina viikkoina 5 päivää.  Asiakaspalautteen perusteella aukioloaikaa pitäisi enemminkin laajentaa kuin supistaa lisää ja asiakkaita on tasaisesti koko päivän aikana, myös aukioloaikojen ulkopuolella (päiväkodit, koulut). Kirjaston käytön lisäämistä on suunniteltu mahdollisella omatoimikirjastolla. Omatoimikirjaston toteuttamiseen tarvitaan vielä selvittää mm. mahdolliset rakenteelliset muutokset ja niistä aiheutuvat kustannukset. (4.9.2019/Heidi Laukkanen)