Kaupunginjohtaja

Kaupunginjohtajalle

Kysymys/idea:
Olisi hyvä kaupungille/asukkaille jos saisimme Kemijärven kasvamaan myymälöistä.

Esim prisma, citymarket tai 24/H huoltoasema edes.

Se toisi lisää asukkaita sekä ihmisillä olisi hyvä olla. Tästä ovat Kemijärven kansalaiset puhuneet monta vuotta että jotain modernia tähän kaupunkiin on saatava. Nyt olisi korkea aika ottaa mallia muista kaupungeista (kysymys/idea tullut 10.1.2020).

Vastaus:

Olen täysin samaa mieltä. Kaupunkina voimme tukea kauppaliikkeiden tänne tuloa kaavoituksella ja järkevällä maapolitiikalla. Uudet teolliset työpaikat toisivat alueelle ostovoimaa, ja sitä kautta alue voisi tulla kiinnostavaksi kaupoille.

Yhtiöt tekevät omista lähtökohdistaan investointipäätökset, ja siihen vaikuttaa mm. väestön ostovoima, kilpailutilanne, väestörakenne jne.  (30.1.2020 Atte Rantanen)

---

Kaupunginjohtajalle

Kysymys/idea:
Koiravero / yt -neuvottelut

Koiraveron perintä, 100 € / koira, sen hoitaminen työllistää varmaan yhden henkilön koko vuodeksi, ja tienaa silla reilusti kulunsa.  Kaupungin alueella on satoja jopa tuhansia koiria (Timo Pekkala /12.12.2019)

Vastaus:
Joku vuosi sitten tästä keskusteltiin, ja silloin päädyttiin siihen, että sellaista veroa ei haluta periä. Tuota kustannusta kaupungille ei ole laskettu. Ajatus on kyllä oikeansuuntainen, eli se joka aiheuttaa kustannuksia joutuisi myös maksamaan kulujaan. (16.12.2019 Atte Rantanen)

---

Kaupunginjohtajalle / henkilöstön koulutus

Kysymys/idea:

Nyt kouluttamaan henkilöstöä ristiin toistensa tehtäviin, jotta voivat tarpeen tullen tuurata toisiaan ja kuntalaisten, töiden ja työntekijöiden vähentyessä tehtäviä on helppo yhdistää. Kyllä voi toimistosihteerit toisiaan tuurata, hypätä vaikka uimahallin kassalle tai kirjastoon hätäavuksi. Viranhaltijat sun muut "isommatkin herrat" selvinnevät sihteerien hommista hätätilanteessa, töiden vähentyessä yhdistetään sitten hommat sille joka vielä taloon jää.

Näin on toimittu yritysmaailmassa jo iät ja ajat, kaikki tekee kaikkea jolloin joka hommaan löytyy osaaja eikä kukaan pyörittele peukaloita tai ole ylityöllistetty kun on korvaamaton. On työpaikkoja joissa jopa siivouksen tekevät työntekijät itse, toimii hyvin kun itselleen siivoaa.  (kysymys tullut 14.11.2019)

Vastaus:
Oikea havainto.

Kyllä tavoitteena on toteuttaa työnkiertoa organisaatiossa soveltuvin osin. Kaikkeen se ei käy, mutta osaan kyllä. Osa töistä on luonteeltaan sellaisia esim. koulutusvaatimuksensa vuoksi, että kierrätys ei onnistu. Toisaalta meillä on paljon sellaisia töitä mihin työnkierto soveltuu vallan hyvin. Organisaatiouudistuksen yksi perusajatus oli juuri tätä osaamisen laajentaminen useammalle henkilölle, jolloin organisaation haavoittuvuus olisi pienempi kun osaajia olisi enemmän. (20.11.2019 Atte Rantanen)

---

Kaupunginjohtajalle selvitysmies

Kysymys/idea:
Kaupungin pitkäjänteisen kehittämisen asiantuntijaryhmän kokoaminen

Onko mahdollista, että poliittiset puolueet voisivat yksimielisesti suostua pätevien ulkopuolisten asiantuntijoiden selvitystyöhön Kemijärven kokonaistilanteen selvittämiseksi nyt ja lähitulevaisuudessa.

On todennäköistä, ettei vakiintuneella poliittisella päätöksenteolla voida muuttaa tilannetta ratkaisevasti.

Selvitystyörymän kokoonpano tulee kattaa kunta-alaan liittyvien toimintojen kokonaisuuden, riittävän laajapohjaisena. Selvitysryhmän tulisi olla asiantuntijapohjainen, ei liiaksi konsulttisidonnainen.

Jo pitkään ulkokuntalaisena joskin Kemijärvellä paljon viettäneenä olen todennut päätösten tekemisen muutosten aikaansaamiseksi liian sidonnaisena menneiden aikojen valtapolitiikkaan. Esimerkkinä taannoin ehdotettu hallituksen puheenjohjajan virkamieheksi asettaminen. (kysymys tullut 20.11.2019)

Vastaus:

Kemijärvellä on ajateltu elinvoiman kehittämiseksi omaa pitkäaikaista ryhmää, mutta ihan hyvin sellainen voisi olla talouden kehittämisasioissakin. Tuo ajatus saada ulkopuolista näkemystä ja osaamista on kannatettava. Otan asian esille kaupunginjohtoryhmässä. (20.11.2019 Atte Rantanen)

---

Kaupunginjohtaja / Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut

Kysymys/idea:

Kahvikeskusteluissa nousi esille hyvä kouluverkkoehdotus; tätä kannattaa miettiä.

Isokylän koulu lakkautetaan ensi syksynä ja oppilaat siirretään Hillatielle (pieni osa voisi mennä Lepistöntielle). Hillatieltä taas siirtyisi lukio kokonaisuudessaan takaisin Lepistöntielle, jossa jatkossa olisi alakoulu, erityisryhmät ja siis lukio.

Lukiota käyvän oppilaan äiti toi esille, että lukiolaiset kokevat tilat ahtaiksi Hillatiellä ja nykyinen järjestelmä hankaloittaa merkittävästi kaksoistutkinnon suorittamista. Muualta tuleville lukiolaisille taas asuntolakin olisi vieressä. Liikuntahalli saisi lisää käyttäjiä. Tällainen kouluverkko toimisi paljon paremmin ja kalliin koulukampuksen rakentamista voitaisiin lykätä. Seuraava seikkakin tukee tällaista kouluverkkoa. Onko nimittäin kouluverkon rakennetta suunniteltaessa otettu huomioon oppivelvollisuuden pidentymistä toiselle asteelle? Tätä pidetään varmana.  (kysymys tullut 4.11.2019)

Vastaus:

Hyviä ajatuksia. Kouluverkko uudistuksen perusajatus on se, että keskittämällä oppilaat ja opettajat yhteen koulukiinteistöön, eli koulukampukseen, niin toiminnallinen tehokkuus paranee. Opettajien matkakulut ja siirtymiset jäävät pois, sijaisuudet helpompi järjestää, yhteistyö tulee paremmaksi yms. Koulukampuksessa on huomioitu hieman suurempikin oppilasmäärä, mutta kaiken kaikkiaan oppilasmäärä tulee alenemaan edelleen, ja silloin oppivelvollisuuden kasvunkaan ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. (11.11.2019 Atte Rantanen)

---

Tunnettavuden parantaminen

Kysymys/idea:

Tunnettavuden parantaminen.
Kemijärven tunnettavuutta etenkin matkailukuntana on lisättävä.

Hyvät yhteydet hiihtokeskuksiin vetonaulana sekä keskustan majoituspalveluja olisi tuotava paremmin esille. Kesäisin matkailijat kyselevät että missä täälä voi yöpyä. Missä on hyviä ruokapaikkoja. Voiko kalastaa. Sama tilanne osittain talvellakin. Eli tarvetta on.
Kun tunnettavuus lisääntyy niin yrittäjät alkanevat tuottamaan myös palveluja matkailijoille.
Nyt tällä hetkellä Kemijärvi on harmaa alue kartalla. (kysymys tullut 1.11.2019)

Vastaus:
Olen samaa mieltä, että tunnettavuutta ja palvelutarjontamme voisi olla parempaa. Saavutettavuus niin junalla kuin maanteitse on tärkeää kertoa matkailijoille. Kaupungin palvelusivusto netissä pyrkii tuomaan noita asioita esille, mutta enemmänkin voitaisiin tehdä. Teemme tässä hyvää yhteistyötä yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa. Matkailuyhdistys tukee tätä toimintaa. Lisäksi teemme vahvaa yhteistyötä näissä asioissa Pyhätunturin ja Suomun yrittäjien kanssa. (11.11.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:

Koko ajan puhutaan isoista koulujen vuokramenoista. Eikö toimintaa voisi järkiperäistää niin, että ei vuokrattaisi koko koulua vaan ainoastaan rakennuksesta minimitilat? Näin maksettavan vuokran määräkin pienenisi, samoin siivous- ja muut menot. Isokylällä ja varmaan Särkelässäkin on tilaa, jota ei välttämättä tarvita, niin jätetään nämä pois käytöstä ja laitetaan peruslämmölle.  Näillä minimitiloilla voitaisiin mennä pari vuotta ja sitten vasta katsoa, otetaanko velkaa velan päälle, maksetaanko turhaan joidenkin rakennusten peruslämmöllä pitämisestä, otetaanko lisää velkaa, josta kuitenkin menee omat korkomenot, ja tarvitaanko edes lisärakennusta Hillatiellä, tuota arkkitehtien suunnittelemaa rakennusta, joka rumuudessaan rikkoo Hillatien alueen maiseman. Isokylän koulun yläluokat kyllä pitää jo nyt tulevana syksynä yhdistää Hillatielle. Säästöä tulee! Minusta maltti on nyt paikallaan. Kaikkien pitäisi tulla vastaan tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. (kysymys tullut 27.10.2019)

 

Vastaus:
Osittain näin onkin tehty, että vain tarvittavia tiloja on otettu käyttöön. Aina se ei onnistu, vaan koko rakennus on vuokrattava toiminnallisista tai lämmitykseen liittyvistä syistä. Olemme suhtautuneet harkiten eri kiinteistöjen lämmittämiseen tyhjänä. Osalle on perusteltua se, että siinä pidetään peruslämpö, eli  huomattavasti alennettu lämpö, joka ylläpitää kiinteistön kunnon ja ottamisen käyttöön myöhemmin. Osa kiinteistöistä on ajettu ns. alas, eli sitä ei enää edes lämmitetä, koska rakennuksen kunto on jo huono, tai kiinteistöllä ei enää ole kaupungille mitään käyttöä, ja käytännössä odottavat purkamista.

Olen samaa mieltä. Maltti on valttia. Yhteistyöllä ja -ymmärryksellä on suuri merkitys, kun kaupungin taloutta sopeutetaan. Nyt ei ole varaa hakea rusinoita pullasta, vaan avoimesti hakea kustannuksia säästäviä toimia. (30.10.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:

Kaupunginjohtaja vastasi edelliseen kysymykseeni, että peruspääoma on riittävä ja siihen kestää tehdä alijäämän kattamispäätös.

 Kaupungin taseessa peruspääoma on             39 460 400

Oma pääoma on peruspääomaa pienempi   4 000 000

Kaupungin velat ilman lyhytaikaisia on           21 500 000

Kaupungin erilaiset vastuut ovat                       28 840 000

Ihan selvä asia ei ole, koska edellytys peruspääoman vähentämiselle on, että pitkäaikaisen pääomarahoituksen määrän taseessa tulisi ylittää pitkäaikaiseen omaisuuteen sitoutuneen pääoman määrän ja että pitkäaikaisen rahoituksen tarve on pysyvästi vähentynyt. Peruspääoman alentamista ei voi tehdä ennakoidusti.  (kysymys tullut 7.10.2019)

Vastaus:

Olemme 7.10.2019 keskustelleet tilintarkastajan kanssa, ja totesimme, että tätä ratkaisua ei sittenkään voida käyttää alijäämien kattamiseen. Kyseessä on monimutkainen toimi, ja kaikki sen osakriteeritkin tulisi täyttyä, jotta voisimme tätä ratkaisuvaihtoehtoa käyttää alijäämän kattamiseen. Nyt keskitymme Perlaconin kanssa löytämään toisia keinoja sopeuttaa talous ja saada alijäämät katetuksi. (8.10.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:

Kun ette nosta veroäyriä, niin miksi ette tee radikaaleja ratkaisuja? Aina vain puhutaan, ettei rahaa ole ja silti pröystäilette.

 Veroäyrin nostolla kaikki osallistuvat talkoisiin. Ja kun tämä ei käy, silloin pitää säästöt kohdistua jokaiseen meistä (poisluettuna terveydenhoito ja vanhuspalvelut).

Tässä muutamia esimerkkejä:

- Isokylän koulu lakkautetaan

- Ilpo Tervonen hoitaa kaikkien peruskoulujen ja lukion johtajuuden, ei apulaisjohtajia

- Uimahallin ja kirjaston aukioloaikoja supistetaan

- musiikkiopiston ja kansalaisopiston hallintoa supistetaan

- vain yksi valaistu latu

- joka toinen katulamppu sammutetaan.

- teitä aurataan niin taajamissa kuin maaseudullakin mutta aurauksista peritään maksu

- jne jne...

 Nyt pitää lopettaa jahkailu! Tehkää radikaalit säästöt, jotka kohdistuvat jokaiseen meistä!!

Sallikaa kuitenkin epäily. Ette te uskalla! Jospa nyt olisitte rohkeita! Tsemppiä! (kysymys tullut 5.10.2019)

Vastaus:

Hyviä ehdotuksia säästötoimiksi.

Olen samaa mieltä, että nyt pitäisi tehdä maltillinen veronkorotus kiinteistöveroihin. Tuloverotusta en lähtisi korottamaan. Se kun on jo aika korkealla tasolla.

Käymme yhdessä Perlacon Oy:n konsulttien kanssa läpi näitä talouden sopeuttamiseen liittyviä toimia. Siinä työssä on tullut esille monia keinoja mitä voidaan talouden sopeuttaminen tehdä. Yksi ratkaisu ei riitä, vaan pitää olla useita -isoja ja pieniä. (8.10.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:

Minusta kunkin puolueryhmän puheenjohtajan/vetäjän pitäisi kiertää kaikki työpaikat ja kuulostella, miten missäkin menee, katsoa luokat, niiden koot ja niin edelleen. Välttämättä heille ei välity oikeaa kuvaa kaikista asioista. Esimerkiksi Isokylän teknisen työn tiloja on kehuttu, mutta todellisuudessa ne eivät ole oikein toimivat (ahdas varsinaisen työskentelytilan osalta). (kysymys tullut 3.10.2019)

Vastaus:

Tuo on hyvä ja kannatettava ajatus. Näitä tutustumiskäyntejä on tehtykin moniin yksiköihin, mutta aina niitä voi tehdä enemmän. On hyvä tutustua tiloihin, ihmisiin ja toimintaan paikanpäällä. Se mahdollistaa paremman valmistelun ja päätöksenteon. (8.10.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:

Tonkopurolla Tuulenpesän piha-alueen infotaulu olisi syytä päivittää tämänhetkiseksi.

Paljon vanhaa tietoa.  (kysymys tullut 28.9.2019)

Vastaus:

Kiitos tiedosta.

Pyydän matkailupuolen viranhaltijoita käymään paikalla, ja tekemään korjaavat toimenpiteet mahdollisimman pikaisesti. (30.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:

Ristiriitaisten lehtitietojen mukaan ja valtuuston päätöksen mukaan ei ole selvinnyt mikä on se tekninen kirjanpitovienti (toimenpide), jolla alijäämät katetaan peruspääomaa alentamalla.

Miten se oikein tapahtuu ja mitä peruspääoman eriä se koskee? Toimenpiteenähän se joka tapauksessa on arveluttava ja kaksipäinen jota ei suositella käytettäväksi.

Mitähän kaupunginjohtaja tarkoittaa sanoillaan: "Peruspääomaa alentamalla katetaan kertyneet alijäämät mikäli Oma pääoma ei siitä vaarannu. ” Eihän kunnilla ole omapääomavelvoitetta muutoin kuin vakuuttavuuden kannalta. (kysymys tullut 19.9.2019)

Vastaus:

Kyse on teknisestä taseen korjaamisesta.

Siinä kertyneet alijäämät poistetaan alentamalla omaa pääomaa. Toimessa ei ole mitään arveluttavaa. Tämä on tilintarkastusyhteisömme kanssa käyty läpi. Olen tuolla lauseella tarkoittanut sitä, että tuo toimi voidaan tehdä, jos oma pääoma sen sallii, eli omaa pääomaa pitää olla niin paljon, että tuon järjestelyn jälkeenkin oma pääoma on positiivinen.

Tuota vakuuttavuus sanaa en ymmärrä tässä yhteydessä. Kyse lienee siitä, että omaa pääomaa kaupungilla pitää olla ollakseen vakuuttava. Meillä on omaa pääomaa yli 30 miljoonaa euroa, ja siitä voidaan kyllä alijäämät tarvittaessa kattaa. (23.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Valtioriippuvuus on huolestuttavaa. Valtionosuuden määrän suhde kunnallisverotuottoon on vääristynyt. Yhteisöverotuotto kasvaa, jos kasvaa, tilanteessa liian hitaasti.

Yhteisöveron tuotto ei kaipaa selitystä, mutta sen lisäämiseksi olisi hyvä käynnistää kasvuyritysmetsästys jo nyt eikä odotella BB-kuuta nousevaa.

Tässä yhteydessä olis paikallaan tarkastella uudelleen omapalvelutuotanto, jossa akuankka -rahan käyttäminen laskennassa hankintaperusteena ei lisää millään tavalla verokertymää. Yksityistäminen tuo väistämättä työpaikkoja ja verotuloja. Todennäköisesti myös lisää myös yhteisöverotuottoa. (8.9.2019)

Vastaus:

Kemijärven Kehitys Oy tekee juuri tuota perustyötä tukeakseen yrittämistä ja huokutellakseen alueelle uusia yrityksiä. Boreal Bioref on suuri hanke, mutta olemme jo vuosia todenneet, että emme jää odottamaan sitä, vaan jatkamme normaalia elinkeinojen kehittämistoimintaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä ekopuisto -hanke.
Kaupunki yksityistää sellaisia palveluja, jotka on järkevä ulkoistaa. Yrittäjyys on oiva tapa tuottaa palveluja, ja se työllistää.
(Atte Rantanen 16.9.2019)

---

Kysymys/idea:
Kemijärven kaupungin yleishallinnon ja muut palvelut nettomeno yksikköhinnalla mitattuna on 634 euroa/asukas ja rahankulutus viiteryhmään verrattuna vajaa +500 t€.

Sosiaalitoimen ero viiteryhmään on huimat +6,0 miljoonaa. Terveydenhuollon ero viiteryhmään on +5,8 miljoonaa ja koko perusturvan +11,8 miljoonaa.

Koko kaupungin nettomeno/asukas on selvityksessä 7 710 euroa ja viiteryhmään verrattuna n. 12 miljoonaa.
Perusturvan tarvevakioitujen menojen eron mukaan ero on +7,5 miljoonaa ( 7 400 asukkaan mukaan).

Nämä ovat käsittämättömän isoja lukuja ja muutos on saatavilla vain tarkalla ja ennakkoluulottomalla työllä. Jostakinhan tuo tarvevakioitu luku tulee.

Ohjausryhmässä tuo vertaileva rinnakkain asettelu toteutuneen ja tarvevakioidun välillä tulisi suorittaa.

Jos perusturvan nettomeno saadaan tippumaan 10 %, niin ero tarvevakioituun on enää -490 ja ero tarpeesta -3 655 600. Olisi säästetty noin 4,1 miljoonaa. (8.9.2019)

Vastaus:

Oikein hyvä havainto.

juuri tätä työtä ollaan nyt sopeuttamisen osalta tekemässä. Erot on suuret, ja nyt selvitetään mistä ero johtuu ja mitä sille voitaisiin tehdä. Tämä selvitys tulee osana Perlaconin selvitystä. (Atte Rantanen 16.9.2019)

 ---

Kysymys/idea:
Yksi jos toinen on ihmetellyt, mikä tuo tekninen puoli on. Onko se osa kaupunkia vai erillinen tulosvastuullinen osasto? Miksi se perii vuokraa esimerkiksi kouluilta? Ja kun koulu on lakkautettu, niin oviin vaihdetaan lukot, ettei pääse edes vapaasti hakemaan tarvikkeita uuden koulupaikan käyttöön. Kuinka paljon tämän takia onkaan mennyt koulutyössä tarvittuja tavaroita ja materiaaleja hukkaan! Miksi tekninen puoli ei ole edes osallistunut muuttotavaroiden siirtämiseen? Turhaa kuluja on näistäkin tullut. Siis onko tekninen osasto oma yksikkönsä kaupungin taloudessa? Eikö se olisi jo aikoja sitten pitänyt ulkoistaa? (10.9.2019)

Vastaus:

Tekniset palvelut on osa kaupungin organisaatiota. Se perii vastuualueilta sisäistä vuokraa, millä teknisen pitäisi pystyä hoitamaan kiinteistöjen ylläpidon, korot ja lainan lyhennykset. Koulut ovat osa kaupungin kiinteistömassaa, ja aiheuttaa samalla tavoin kuluja kuin mikä tahansa muu kiinteistö. (11.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Kaupungin yksi keskeinen ongelma on toimintakate. Keskitytäänkö tässä tervehdyttämisohjelmassa toimintakatteen tekijöistä vain toiseen - toimintamenoihin. Ajatellaan, että mitä suurempi toimintakate on, sitä enemmän kunnan on saatava kuluja ala, koska toimintaa rahoittavia tuloja on joka vuosi käytössä vähemmän. Vaarana on, että menoja karsimalla myös tulot vähenevät.

Onko olemassa suunnittelunosaa, joka keskittyy tulojen lisäämiseen. Ohjelmatoteutuksen mukaan piti yleisötilaisuuksia tervehdyttämisaiheesta olla. Ne tilaisuudet olisi hyvä teemoittaa, jolloin tulojen lisääminen esim. palveluhintoja korottamalla olisi keskusteluaihe. Mihin ollaan valmiita. (8.9.2019)

Vastaus:

Talouden sopeuttaminen koskettaa niin toimintamenoja kuin –tuottojakin.
Pyrimme siihen, että menojen karsiminen säästää kaupungin kustannuksia, vaikka tulojakin voitaisiin hieman menettää. Nettovaikutuksen pitää olla positiivinen.
Ei ole erikseen osaa, jossa keskityttäisiin tulojen kasvattamiseen. Ne ovat osana talouden sopeuttamisen kokonaissuunnitelmaa. Tilaisuuksia tullaan syksyn aikana järjestämään. (11.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Varsin huolestuttavaa on kaupungin rahavirta. Yhtä huolestuttavaa on kumulatiivisen poistoilla vähennetyn vuosikatteen kehitys.

Tiedetään, että vuosikatteen tulisi olla suurempi kuin nettoinvestoinnit, koska jos ei ole, niin kunta velkaantuu tai myy omaisuuttaan. Vuoden 2018 rahoituslaskelmassa (Laesterän esittämä) nettoinvestoinnit olivat - 827 tuhatta euroa ja luvussa oli mukana investointihyödykkeiden myyntituloja 2,3 miljoonaa. Onko nuo myyntitulot todella syntyneet vai aikomus.Jos ei ole niin rahoituslaskelma on pahasta pielessä.
Joka tapauksessa poistoilla vähennetty vuosikate on surkea ja edellyttää. Lisäksi on huomattava, että lainan otto ei ole kunnalle tuloa.
Olisi hyvä, jos valtuutetuille tavalla tai toisella väännettäisiin rahatalouden oikea merkitys selväksi. Keskusteltu kuntataloudesta on liian paljon alijäämäisen tuloksen kimpussa olemista. Varsinainen ongelma on tietysti vuosikatteen yläpuolella, mutta todellinen tuska on sen alapuolella rahoituslaskelmassa.
Toivottavasti investoinnit on sovitettu talousarviovaiheessa käyttötalousmenoihin, ja niin, että investointien rahoituksen yhteydessä olisi eri vaihtoehtoiset rahoitusmallit esillä. (8.9.2019)

Vastaus:

Myyntitulo on tullut Puistolan ja Ainola kodin myynnistä Attendolle, ja on siten toteutunut.
Lainanotto ei ole kunnan tuloa, se on ihan totta, mutta lainaa on pakko ottaa, jotta pystymme hoitamaan velvoitteemme. Kun kaupungin talous on ylijäämäinen, niin kuin sen pitäisi olla, niin yksi päätavoitteista on pienentää kaupungin ja konsernin velkamäärää.
Valtuutetuille on pidetty useita talouteen liittyviä tilaisuuksia ja iltakouluja, joissa näitä asioita on tuotu esille. Niitä tullaan edelleen jatkamaan.
Valmistelussa pyritään siihen, että erilaisia vaihtoehtoja on tuotu esille. (11.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:
Kemijärvellä on tuloveroprosentti on tällä hetkellä melko korkea. Mahdollisesti jopa niin korkea, että se työmahdollisuuksien lisäksi rajoittaa paikkakunnalle muuttoa.
Vero varalaskelman mukaan tuloverossakin on maksimiin matkaa vielä ja maksimiin verrattuna "tarjolla" olisi noin miljoona euroa.
Kiinteistöveroissa verovaralaskelmassa olisi sen sijaan liikkumavaraa ja ero maksimiin noin 500 000 euroa.
Tämäkin aihe olisi hyvä keskustella kansalaistilaisuuksissa jotka tulee järjestää. (8.9.2019)

Vastaus:

Verotus on yksi merkittävä kaupungin tulolähde. Veroprosenttimme on 21,50, ja se on korkealla tasolla, mutta ei poikkeuksellisen korkea..
Kiinteistöveron osalta liikkumatilaa on hieman enemmän. (11.9.2019 Atte Rantanen)

---

Kysymys/idea:

Kommentti: MInusta on järjetöntä lähteä rakentamaan koulukampusta tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Ensin pitäisi laittaa talous kuntoon ja vasta sitten ottaa lainaa. On mieletöntä säästää ja säästää ja samalla ison velkataakan rinnalle ottaa uutta lainaa. Kouluverkko selkiytyy, kun Isokylä lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Särkelään ja Hillatielle. Näin voidaan mennä vielä muutama vuosi ja näistä tulevat kustannukset kestetään. Samalla käy selvemmäksi se, millainen lisärakennus Hillatielle tarvitaan. Kun ollaan uutta rakentamassa, pitää muistaa, että entisistäkin rakennuksista tulee kustannuksia. Ei niitä voi kylmilleen heittää eikä kaikkia varmaan saada heti myytyä, jos ollenkaan. - Olenko ymmärtänyt oikein, jos sanon, että Te arvoisa kaupunginjohtaja olette samoilla linjoilla? (kysymys tullut 31.8.2019)

Vastaus:

Koulukampuksen rakentaminen on osa Kemijärven kouluverkko -suunnitelmaa.

Meillä on nyt kolme koulua. Tällä hetkellä oppilaat eivät mahdu nykyiseen Hillatien koululle ilman tuota laajennusta. Jokaisen koulurakennuksen vuosittainen ylläpito on todella kallista, ja vaativat lähiaikoina merkittäviä peruskorjauksia. Tämän vuoksi tarpeettomista kouluista on haluttu luopua.

Oppilasmäärä tulee alenemaan tulevaisuudessa niin paljon, että kaikki mahtuvat yhteen kouluun.

Valtuusto on tehnyt päätöksen, että oppilaat keskitetään yhteen kouluun jatkossa. Tämä keskittäminen on hyvä ratkaisu, koska se säästää kustannuksia, saadaan oppilaat yhteen kouluun ja opettajien käyttö tehostuu. Joudumme ottamaan lainaa laajennuksen tekemiseen, mutta samalla saadaan merkittäviä kustannussäästöjä, eikä kaupungin tarvitse peruskorjata nykyisiä kouluja, joka on erittäin kallista.

Laajennuksessa pyritään huomioimaan tuleva tilantarve. Suunnittelussa pyritään siihen, että tilat ovat monikäyttöisiä erilaisiin toimintoihin, ja sitä kautta saataisiin tilojen käyttöaste korkeaksi. (3.9.2019 Atte Rantanen)