Kulttuuri- ja vapaa-ajan-palvelut

Uimahalli

Uimahallin sulkeminen on nähtävästi vain ajan kysymys. Onko laskettu paljonko tulisi kustantamaan kaikkien peruskoululaisten kuljettaminen muualle koulun pakolliseen uinninopetukseen useita kertoja vuodessa? Missä on kapasiteetti ottaa kaikki vastaan ja mikä on altaan vuokra? Voitte huviksenne kysellä hintoja mm. Rovaniemeltä ja kun Kemijärven halli sulkee, sinne ovat pyrkimässä myös muiden lähikuntien koululaiset jotka nyt käyvät Kemijärvellä oppimassa uimaan.

Entä miten järjestetään kaikki tällä hetkellä uimahallilla tapahtuva kuntoutus?

Onko edes ajateltu millä keinoilla voitaisiin kerätä korvamerkittyä rahaa uuden hallin rakentamiseen? Tukisäätiö tai yhdistys joka keräisi tapahtumilla ja lahjoituksilla rahaa? Varmasti suuri osa paikallisista yhdistyksistä ja yrittäjistäkin olisi valmis tukemaan yhteistä asiaa. Valtion tms tukea kun omaa rahaa tarpeeksi. Tämä mietinnän aika on nyt. (kysymys tullut 7.2.2020)

Vastaus:

Kiitos kysymyksestä. Rovaniemen kaupungin uimahallille ei mahdu kaupungin perusopetuksen oppilasryhmien lisäksi toisen paikkakunnan ryhmiä. Santasportilta saimme hinnat allasvuokrasta sekä ohjauksesta. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan oppilailla on uintia ikätason mukaan 6-8 kertaa lukuvuodessa. Tämän mukaan uintikäynnit Rovaniemellä maksaisivat 28 200€ lukuvuodessa. Lisäksi kuljetuksesta tulee lisäkuluja, jotka ovat suuremmat kuin itse uimaopetuksesta muodostuvat kulut. Yhden lukuvuoden osalta perusopetuksen uinninopetus matkoineen tulisi maksamaan n. 115 000€. Summa on todellakin suuri suhteessa opetuksen muihin kuluihin.

Uimahallilla tapahtuvan kuntoutuksen korvaava järjestäminen on haasteellista ja vaati isompaa selvitystyötä kuntoutujan ja tilojen suhteen, mikäli uimahallia ei ole käytettävissä. Korvaavaan kuntoutuksen järjestämistä on vielä vaikea arvioida.

Rahankeruu yhdistyksiltä, säätiöiltä ja yksityisiltä on haastavaa, koska kyse on suurista summista asukaslukuun nähden. Tukijoita ehkä löytyisi, mutta löytyykö riittävästi. Uimahallin merkitys Itä-Lapin asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä on merkittävä ja huoli uimahallin jatkon osalta on aiheellinen. (10.3.2020 Heidi Laukkanen)

Musiikkiopisto

Kysymys/idea:

Miten musiikkiopiston toimintaa on tarkoitus tehostaa väkiluvun pienetessä ?. Missään juuri ei näy se, että kuinka paljon alijäämää tulee kaupungin tilinpäätökseen musiikkiopistosta.

Musiikkiopistohan ei ole  lakisääteinen niin kuin esim. peruskoulu tai vastaava, vaan täysin kunnan oman harkinnan varassa Mikä on musiikkiopiston tilinpäätöksen mukainen alijäämä  vuoden 2018 osalta ja mitkä ovat mahdolliset tehostamistoimenpiteet ? (29.10.2019)


Vastaus:

Kiitos kysymyksestä. Koillis-Lapin musiikkiopisto on Kemijärven kaupungin ylläpitämä musiikkioppilaitos. Opisto järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Sallassa ja Savukoskella. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon edellä mainitut sopimuskunnat. Taiteen perusopetuksen aloittaneille on mahdollistettava opintojen suorittaminen loppuun. Väkiluvun pieneneminen on jo näkynyt opiskelija- ja opetustuntimäärissä. Opetustunnit ovat vähentyneet huomattavasti. Musiikkiopiston toiminnan järjestämisen eri mahdollisuuksia selvitellään parhaillaan. Musiikkiopiston tilinpäätöksen mukaan vuodelta 2018 alijäämää oli Kemijärven kaupungin osalta n. 150 000€ ilman musiikkiopiston osuutta yhteisiin kustannuksiin (ict-, talous-, hallinto- ja henkilöstöpalvelut) (29.10.2019 Heidi Laukkanen, lisäys loppuun 31.10.2019)

Kansalaisopisto

Kysymys/idea:
Kansalaisopistossa joka ryhmän tuntimäärään kymmenen prosentin vähennys. Maantieteellisesti lähellä olevat saman alan ryhmät , esim. 5 km, voidaan yhdistää. (1.9.2019)

Vastaus:

Kansalaisopisto saa valtionavustusta opetustunteihin 57%, joten tuntien vähentäminen vähentää myös valtionavustuksen määrää. Kemijärven osalta opetustunteja on jo suunnittelun yhteydessä vähennetty. Oletettu toteutuma on 13% pienempi edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaikkia ryhmiä ei voi yhdistää tilojen ja ryhmäkoon vuoksi. Toiminnassa on huomioitava tilojen soveltuvuus opetukseen mm. työturvallisuus huomioiden. (4.9.2019/Heidi Laukkanen)

---

Kysymys/idea:
Uimahallin v. 2017 tarveselvityksen perusteella käyntikertoja uimahallilla on n. 60000, josta n. puolet kuntosalilla kävijöitä. Tarveselvityksen mukaan käyntikerta tulee maksamaan kunnalle n. 12 euroa, josta asiakas maksaa n. 3 euroa. Toisin sanoen jos käyn uimahallissa 50 kertaa vuodessa saan siihen kaupungilta 450 euroa tukea. Ei ihme, että uimahalli on nykyisellä mallilla taloudellinen taakka kaupungille. Uimahallihan ei ole lakisääteinen laitos ja sen tulisi tuloillaan kutakuinkin kattaa menonsa. Mitä kaupunki aikoo tulevaisuudessa tehdä uimahalliasiassa ?

Olisiko uimahalli saatettava teknisen toimen alaisuuteen hoidettavaksi ? (24.9.2019)

Vastaus:

Hei, ja kiitos kysymästä.
Kuntalaissa määritellään, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Uimahallin käyttäjien turvallisuus edellyttää laissa määrätyn määrän henkilökuntaa ja rakennus käyttää tietyn määrän energiaa (sähkö ja lämpö) riippumatta siitä, minkä toimen alaisuudessa se toimii. Sillä ei ole siis merkitystä, kuuluuko uimahalli teknisen- vai sivistystoimen alaisuuteen.

Uimahallin käyttäjistä noin 60 % on ikäihmisiä, joten uimahallin toiminnan loppuessa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset tulisivat todennäköisesti kasvamaan merkittävästi. Uimahallin käyntihintaa ei voida korottaa kerralla paljoa ilman että se vaikuttaisi kävijämäärään mutta hintaa tarkastellaan tietyin väliajoin ja korotetaan maltillisesti. (26.9.2019 Harri Väliranta)

---

Uimahalli ja kirjasto

 

Kysymys/idea:
Onko kirjastoauto tarpeellinen?  Nykypäivän ihmisellä on mahdollisuus käydä kauppareissulla pääkirjastossa ja siellä ovat m. m. laajat kirja- ja lehtivalikoimat ja paljon muuta. Mitkä ovat kirjastoauton kokonaiskustannukset vuositasolla kaikkine menoineen sisältäen myös pääomamenot ? Mikä tulee yhden lainauksen hinnaksi ? (kysymys tullut 7.10.2019)

Vastaus:

Kiitos kysymyksestä. Kirjastoauto palvelee kuntalaisia laajalla alueella ja käyttäjien osalta välillisiä kuluja ei voi erikseen hinnoitella. Linkistä avautuu yleistä tietoa Kyläluuta kirjastoautosta ja auton reitit aikatauluineen /fi/asukkaalle/hyvinvointipalvelut/kulttuuri_ja_vapaa-ajanpalvelut/kirjasto/kirjastoauto_kylaluuta/#  

Kirjastoauton kulu- ja käyttötiedot vuodelta 2018:

Kirjastoauton kulut vuonna 2018

Polttoaine

5557,77

Korjaustarvikkeet ja varaosa

784,95

Koneiden ja laitteiden kunnossapito

2261,38

Vakuutus

1961,47

Yhteensä

10565,57

 

Kirjastotoiminta

Lainat

13 633

Pysäkit

68

Kävijät

3583

Ajopäivät

150

 

Tapahtumat

7

Verenpainemittaus

21

Postia kuljetettu

2

Kulttuurihanke

4

Diabetesyhdistys

1

Sydänyhdistys

2

Vaaliautona

5 pv

 

Lisänä:

Apteekkikaappi
Lukuhöperö: kirjastonkäytön opetusta ja kirjavinkkausta esikoululaisille
Elokuvaesityksiä päiväkodeille
(Heidi Laukkanen 11.10.2019)

Kysymys/Idea:

Uimahalli ja kirjasto auki viitenä päivänä viikossa. Kahtena päivänä aamusta iltapäivään, jolloin koululaisryhmät voivat vierailla kirjastossa ja koulujen uintivuorot sijoitetaan näille päiville ja aamu-uimareille on kaksi aamua.
Kahtena päivänä auki iltapäivästä iltaan. Viikonlopun aukiolopäivä on lauantai. Kaikkina päivinä työskennellään vain yhdessä vuorossa. Asiakkaat suunnittelevat vuoronsa aukioloaikojen mukaan. Ja mahdollisuuksia on varmasti tarpeeksi. (1.9.2019)

Vastaus:

Kiitos ehdotuksesta!

Uimahallin palveluja käyttävät kemijärveläisten lisäksi myös lähikuntien asukkaat. Uimahalli on tärkeä kuntoutuspaikka erityisryhmille, joita on n. 21 ryhmää viikossa. Yksilökuntoutujia käy aamuisin ennen varsinaista aukioloaikaa myös naapuri kunnista. Ohjattujen ryhmien ja koululaisten lisäksi käyttäjissä on paljon omatoimikuntoutujia, joille ei sovellu muut liikuntamuodot. Rajoittamalla aukioloaikoja tulee tarkistettavaksi nykyisen valvonnan ja valvontahenkilökunnan riittävyys, mikäli yhtä aikainen asiakasmäärä lisääntyy lyhyemmän aukioloajan myötä.

Kirjaston henkilökunnan työstä kaksi kolmasosaa on asiakkaalle näkymätöntä työtä. Kirjaston toiminnan kannalta on jo tehty säästöratkaisuja, työntekijöitä ei ole palkattu eläköitymisen ja irtisanoutumisen jälkeen. Kirjaston aukioloaikoja on supistettu hyvinvointilautakunnan päätöksellä; kirjasto on avoinna kerran kuussa 6 päivää, muina viikkoina 5 päivää. Asiakaspalautteen perusteella aukioloaikaa pitäisi enemminkin laajentaa kuin supistaa lisää ja asiakkaita on tasaisesti koko päivän aikana, myös aukioloaikojen ulkopuolella (päiväkodit, koulut). Kirjaston käytön lisäämistä on suunniteltu mahdollisella omatoimikirjastolla. Omatoimikirjaston toteuttamiseen tarvitaan vielä selvittää mm. mahdolliset rakenteelliset muutokset ja niistä aiheutuvat kustannukset. (4.9.2019/Heidi Laukkanen)